rikastusteollisuus

Rikastusteollisuus on malmintuotannon vaihe, jossa hyödyllisen metallin pitoisuutta lisätään poistamalla epäpuhtauksia ja huonommin hyödyllisiä aineita. Tavoitteena on parantaa mineraalin hyödyntämisastetta ja valmistella materiaali seuraaviin jalostusvaiheisiin, kuten sulatukseen ja jalostukseen.

Rikastuksessa käytettyjä yleisiä menetelmiä ovat murskaus ja jauhatus sekä erotusmenetelmät kuten raskas- ja magneettierotus sekä flotaatio. Raskas-erotus perustuu tiheydentunnistukseen; magneettierotus hyödyntää mineraalien magneettisia ominaisuuksia; flotaatio erottelee arvometallit, jolloin ne muodostavat rikasteen.

Rikastus on keskeinen osa metallien tuotantoketjua. Se vaikuttaa malmin pitoisuuteen, energian ja materiaalien kulutukseen sekä kustannuksiin. Rikastusta käytetään erityisesti kuparin, sinkin ja nikkelin sekä eräiden muiden metallien malmeilla. Rikaste siirretään yleensä sulatukseen tai jalostukseen, ja sen laatu määrää lopullisen tuotteen taloudellisuuden.

Ympäristö- ja talousnäkökohdat ovat tärkeitä: rikastusteollisuus kuluttaa energiaa, vettä ja kemikaaleja, ja syntyy jätettä kuten jätteitä ja lietteitä, joita on hallittava asianmukaisesti. Energiankulutus on korkea, ja malmipitoisuudet voivat vaihdella. Teknologinen kehitys, kuten automaatio, sensorointi ja parannetut erotusmenetelmät, pyrkii parantamaan tehokkuutta ja kestävyyttä.