rhyoliittien

Rhyoliitit ovat felsiset vulkaaniset kivet, jotka purkautuvat pinnalle. Ne koostuvat pääasiassa kvartsista, alkalifeldspatista sekä plagioklaasista, ja niissä esiintyy usein pienempiä määriä biotiittia, hornblendiä tai magnetiittia. Tekstuuri on tavallisesti aphanittinen eli jähmettynyt nopeasti, mutta voi olla porfyttinen, jolloin suuremmat kiteet erottuvat. Lasisen obsidiaanin esiintyminen voi kuvastaa erittäin nopeaa jäähdytystä.

Rhyoliittinen magma on korkean viskositeetin ja korkean SiO2-pitoisuuden omaavaa, mikä rajoittaa kaasujen poistumista ja johtaa räjähdysmäisiin purkauksiin sekä laavadomeihin. Tämän seurauksena rhyoliittiset purkaukset voivat muodostaa suuria ignimbriittisiä kerrostumia sekä tuffeja, ja rhyoliittinen lava voi purkautua pinnalle hyvin lyhyeksi aikaa. Rhyoliitteja syntyy pääasiassa mannerlaattojen reuna-alueilla, erityisesti subduktioalueilla, mutta niitä esiintyy myös muissa geologisissa ympäristöissä.

Rhyoliitit ovat geologisesti merkittäviä, koska niiden koostumus ja rakenteet kertovat crustal-magma-kehityksestä sekä vulkanismin historiasta. Ne auttavat tulkitsemaan mannerlaattojen vuorovaikutuksia, magmapitoisuuksien muutoksia ja vanhoja ilmasto- sekä ympäristöoloja. Mineralogian ja rakenteen tuntemus tekee rhyoliiteista myös tärkeän kohteen mineraalialalla, erityisesti kvartsin ja muiden felsisten mineraalien hyödyntämisen näkökulmasta.