retroheijastin

Retroheijastin on laite tai materiaali, joka palauttaa suuremman osan saapuvasta valosta takaisin sen lähteeseen. Tämän retroreflektiivisen ominaisuuden ansiosta esineet näkyvät pimeässä tai heikossa valaistuksessa, kun niihin osuvat valonlähteet, kuten ajovalot, heijastuvat takaisin kohti lähdettä.

Toimintaperiaate perustuu siihen, että heijastava rakenne ohjaa valon takaisin samaan suuntaan kuin se tuli. Tämä palautus on useimmiten riippumaton katselukulmasta, mikä tekee retroheijastimista tehokkaita sekä kuljettajan että jalankulkijan näkökulmasta. Yleisimmät toteutukset sisältävät kolmiulotteisia kulmarakenteita sekä mikro- ja makrorakenteita, jotka voivat olla valmistettu muovista, lasihelmistä tai muista materiaaleista.

Retroheijastimia käytetään laajalti liikenteessä ja turvallisuudessa: liikennemerkeissä, ajoneuvojen ja pyörien varusteissa sekä vaatteissa ja repuissa. Suomessa retroheijastimet ovat yleisiä lasten koulurepussa, kypärissä ja kevyissä liikenneturvallisuusvarusteissa. Kansainvälisesti retroheijastavien materiaalien suorituskykyä säätelevät standardit varmistavat näkyvyyden tason ja kestävyyden.

Huolto ja rajoitukset: likaantuminen, vesisateet tai hankaus voivat heikentää heijastavuutta. Pinta kannattaa puhdistaa säännöllisesti, jotta retroheijastin säilyttää voimakkuutensa. Tehokkuus riippuu myös valonlähteestä ja sääolosuhteista, kuten sateesta tai sumusta.