retroelementtejä

Retroelementit ovat DNA-segmenttejä, jotka voivat lisääntyä ja levitä isäntäsolun genomissa kopioimalla itsensä RNA:n välivaiheen kautta. Ne muodostavat merkittävän osan monien eläinten, kasvien ja sienien geeneistä, ja niitä esiintyy myös joissakin bakteereissa. Retroelementit ovat tärkeitä evoluution kannalta, sillä ne voivat muuttaa geenien toimintaa tai tuoda uutta geenisäätelyä.

Retroelementit jaetaan pääasiassa kahteen pääryhmään: transposoiviin retrovireihin ja LINE- ja SINE-elementeihin. Transposoivat retrovirukset, kuten endogeeniset retrovirukset (ERV), sisältävät geneettistä materiaalia, joka muistuttaa retroviruksia. Ne voivat aktivoitua ja tuottaa virionit, vaikka ne eivät välttämättä aiheuta tautia. LINE- (Long Interspersed Nuclear Element) ja SINE- (Short Interspersed Nuclear Element) elementit puolestaan lisääntyvät itsenäisesti ilman virionien muodostumista. LINE-elementeistä tunnetuin on L1, joka on aktiivinen ihmisgeenomissa ja pystyy kopioimaan itseään. SINE-elementeistä yleisimpiä ovat Alu-sekvenssit, jotka ovat aktiivisia apinoissa ja ihmisissä.

Retroelementit voivat vaikuttaa geeneihin monin tavoin. Ne voivat tuoda uusia geenien versioita tai toimia geenien säätelijöinä. Toisaalta ne voivat häiritä geenejä tai aiheuttaa mutaatioita, jos ne sijoittuvat kriittisiin geeneihin. Esimerkiksi ihmisen genomissa on noin 45 % retroelementtejä, joista osa on säilynyt toiminnallisena, mutta suurin osa on mutatoitunut ja toimimaton. Retroelementtien tutkimus on tärkeää ymmärtääkseen geenien evoluutiota ja niiden roolia sairauksien, kuten syövän ja neurologisten häiriöiden, kehittymisessä.