resurssejaprosessorikapasiteettia

Resurssien ja prosessorikapasiteetin käsite viittaa järjestelmän kykyyn suorittaa laskentaa, tiedonhallintaa ja palvelujen tuottamista sekä hallita näiden toimintaa tehokkaasti. Keskeisiä resursseja ovat laskentateho (prosessorit ja ytimet, mahdolliset kiihdytimet kuten GPU/FPGA), muistivarannot (RAM ja välimuistit), tallennuskapasiteetti ja -nopeus (kiintolevyt, SSD:t sekä IOPS) sekä I/O- ja verkkokapasiteetti. Osa kapasiteetista on kiinteää, osa dynaamista ja skaalautuu esimerkiksi pilvi- ja virtualisointialustoilla.

Mittaaminen ja seuranta ovat olennaisia osa-alueita: tyypillisiä mittareita ovat CPU-käyttö, muistinkäyttö, I/O odotus ja levyjen latenssi sekä verkon läpimenokyky. Kapasiteettisuunnittelussa ennustetaan tulevaa kysyntää, määritetään tavoiteviiveet ja varmistetaan, että palvelut säilyttävät vaaditun suorituskyvyn myös vaihtuvissa kuormituksissa. Ylijäävä kapasiteetti aiheuttaa kustannuksia, kun taas liian vähäinen kapasiteetti voi johtaa pullonkauloihin ja epätyydyttävässä käytettävyydessä.

Hallinta ja hankinta voivat sisältää resurssien kohdentamisen, priorisoinnin, laadunhallinnan (QoS) sekä resurssipoolien ja virtuaalisten ympäristöjen hallinnan. Skaalautuvuusstrategiat kattavat sekä pystysuuntaisen lisäyksen (enemmän tehoa yhdelle solmulle) että vaakasuuntaisen laajentumisen (lisää palvelinympäristöä, kuormanjako). Pilviympäristöissä autoskaalaus, konttien hallinta ja orkestrointi mahdollistavat reagoivan kapasiteetin hallinnan.

Käytännössä resursseja ja prosessorikapasiteettia hallitaan suunnittelemalla, mittaamalla, testaamalla ja optimoimalla järjestelmän arkkitehtuuria sekä toimintaa, jotta saavutetaan toivottu vasteaika, korkea käytettävyys ja kustannustehokkuus.