repeytyvyys

Repeytyvyys on materiaalin kyky vastustaa repeytymää ja sen etenemistä. Käytännössä se kuvaa, kuinka paljon voimaa tai energiaa tarvitaan sen aloittamiseen ja/tai edetäminen kasvamisen aikana. Suurempi repeytyvyys tarkoittaa parempaa vastustuskykyä repäisyille.

Mittaaminen ja testit

Useita standardoituja testejä mittaa repeytyvyyttä. Elmendorfin repeytyystesti on yleisesti käytössä paperin, kartongin sekä erilaisten kalvojen repeytyvyystason selvittämiseksi, ja tulos esitetään usein newtonina (N). Tekstiileissä ja muoveissa käytetään erilaisia repeytyystestejä, kuten trouser-tear- tai nyppäystytestiä, jotka mitataan usein voiman avulla tai repeytymiseen vaadittuna energiana.

Merkitys ja sovellukset

Repeytyvyys on keskeinen ominaisuus monilla aloilla. Pakkausteollisuudessa korkea repeytyvyys vähentää vahinkoja kuljetuksessa ja käsittelyssä. Tekstiileissä se vaikuttaa tuotteen kestävyyn ja käyttöikään, esimerkiksi repeytymisen estossa vaatteissa ja työvälineissä. Plastien ja komposiittien kalvot sekä kalvopäällysteiset materiaalit arvioidaan repeytyvyydellä, jotta ne kestävät käyttö- ja ympäristöolosuhteita.

Tekijät

Repeytyvyyteen vaikuttavat muun muassa materiaalin koostumus, kuitujen tai polymerien lujuus, paksuus, rakennetta ja kuviot. Myös kosteuden, lämpötilan ja ikääntymisen vaikutus voi olla merkittävä. Lisäksi käsittelytavat, kuten venytys tai kiinnitystiheys, voivat muuttaa repeytyvyyden arvoa.

Lähes liittyvät käsitteet

Repeytyvyyteen liittyvät suuret ovat vetolujuus, murtolujuus ja nyanssit kuten repaleisuuskestävyys. Teoreettisesti se linkittyy myös materiaalin vastusvoimakkuuteen ja energiaan, joka kuluu repeytymän etenemiseen.

Katso myös: repeytyvyysmittaus, Elmendorfin testi, trouser-tear testi.