rehissä

Rehissä on termi, jota käytetään kuvaamaan eläinten ruokinnassa käytettäviä rehuja ja niiden koostumusta. Rehut voivat olla kuivassa muodossa tai säilörehuna, ja niiden laatu sekä koostumus vaikuttavat eläinten ravinnontarpeiden täyttymiseen, kasvuun sekä tuotantotuloksiin. Suomessa ja EU:ssa rehien laadunvalvonta sekä ruokintasuositukset perustuvat sekä kansalliseen säädäntöön että EU-lainsäädäntöön.

Rehien pääkategoriat jakautuvat käytännössä kahteen ryhmään: kuiva rehu ja säilörehu. Kuiva rehuun kuuluvat usein heinä, vilja- ja ruohon juurta sekä erilaiset kuivattavat sivutuotteet. Säilörehä tarkoittaa rehujen säilöntäprosessin läpikäynyttä forageria, kuten nurmen tai viljan rehua, joka on pakattu anaerobisesti hapettuman minimoimiseksi. Säilörehät voivat olla fermentoituneita ja niissä korostuu niiden säilyvyys sekä maku- ja energiasisältö.

Ravitsemuksellisesti rehissä arvioidaan kuivapainoa, proteiinisisältöä, energiasisubstratteja sekä kuitua. Laskennassa ja ruokintasuunnitelmissa kiinnitetään huomiota myös hivenaineisiin, vitamiineihin, kosteusprosenttiin sekä mahdollisiin mykotoksiineihin ja epäpuhtauksiin. Rehien laatu määritellään usein laboratoriotutkimuksin, kuten rehuanalyysillä.

Ruokinnan suunnittelussa rehien rooli on keskeinen: erilaiset eläinlajit ja tuotantosuunnat vaativat erilaista energian ja proteiinin suhdetta. Hyvin suunniteltu rehistrategia huomioi eläinten tarpeet, annosten muutosnopeudet ja rehujen yhteensopivuuden, jotta saavutetaan tavoitteellinen tuotanto ja eläinten hyvinvointi.