referenssisignaalin

Referenssisignaalin on signaali, jonka ominaisuudet tunnetaan sekä lähettäjän että vastaanottajan taholta. Sen keskeinen tarkoitus on mahdollistaa järjestelmän kalibrointi, synkronointi sekä kanavan tai laitteen ominaisuuksien estimointi.

Tietoliikenteessä referenssisignaalit voivat olla pilot- tai koulutussekvenssejä, joita lähetetään datakehyksissä. Näiden signaalien avulla vastaanotin voi estimioida kanavan vasteen, ajastuksen sekä taajuuspoikkeamat ja mahdolliset häiriöt, mikä parantaa tietojen dekoodauksen luotettavuutta.

Erityisesti OFDM- ja MIMO-järjestelmissä referenssisignaalit sisältävät pilottikantoja tai koulutussekvenssejä, jotka auttavat kanavan tilan arvioinnissa ja synkronoinnissa. Käytössä ovat myös erilaiset kiinnityssignaalit, kuten chirp-, PN- sekä Zadoff-Chu -sekvenssit, joiden ominaisuudet tekevät niistä vastaanoton kannalta luotettavia.

Suunnittelussa huomioidaan referenssisignaalin pituus, teho ja sijoittelu, jotta tiedonsiirto ei häiriintyisi liikaa mutta tieto turvataan. Liiallinen referenssisignaalin käyttö rasittaa kaistanleveyttä ja energiaa, joten tasapaino on tärkeä.

Referenssisignaalit ovat keskeisiä sekä tutkimuksessa että käytännön sovelluksissa esimerkiksi radioliikenteessä, langattomien verkkojen standardeissa ja mittauslaitteissa.