reduktionistinen

Reduktionistinen (adjektiivi) kuvaa lähestymistapaa tai ajattelutapaa, jonka mukaan monimutkaiset ilmiöt voidaan ymmärtää ja selittää vähentämällä ne koostuviksi yksinkertaisemmista osista tai perusperiaatteista. Termi juontuu sanasta reduktio (vähentäminen) sekä -istinen päätteestä.

Reduktionismi voidaan nähdä sekä metodologisena että ontologisena suuntauksena. Metodologinen reduktionismi pyrkii selittämään ilmiöitä osoittamalla, että ne voidaan tuottaa tai ymmärtää alempien tasojen mekanismeista. Ontologinen reduktionismi väittää, että korkeamman tason ilmiöillä ei ole itsenäistä todellista olemusta vaan ne voidaan palauttaa alempiin tasoihin.

Kritiikki kohdistuu usein siihen, että tietyt ilmiöt osoittavat emergenssiä, kontekstisidonnaisuutta tai järjestelmäkohtaisia ominaisuuksia, joita ei pidä vähätellä pelkällä alempien tasojen kautta. Holismi, systeemiteoria ja monitasoinen selitys korostavat suurempien tasojen merkitystä sekä vuorovaikutuksia kokonaisuuksissa.

Sovelluksena reduktionistinen ajattelu näkyy laajasti biologiassa ja neurotieteissä sekä psykologiassa, ja sitä esiintyy myös yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä. Keskustelussa pohditaan, missä määrin ilmiöt voidaan selittää yksilö‑ tai rakenteellisten tekijöiden kautta.

Reduktionistinen käsite on keskeinen osa filosofisia ja tieteellisiä keskusteluja, joissa arvioidaan miten monimutkaisuutta tulisi lähestyä ja missä määrin alemmat tasot voivat yksin määrittää todellisuuden.