redoxmittareita

Redoxmittari on instrumentti, jolla mitataan liuoksen redox-potentiaalia (Eh). Eh kuvaa kaikkien oksidoitumis- ja pelkistymisreaktioiden kokonaisuutta ja ilmoitetaan millivoltteina (mV). Mittaustulos riippuu kuitenkin monista tekijöistä, kuten pH:sta, lämpötilasta ja liuenneen-ionien koostumuksesta, eikä Eh siten yksiselitteisesti kerro kaikkien redox-parien tilasta.

Rakenteeltaan redoxmittarit koostuvat työelektrodirista (usein platina- tai kulmikkaalla pinnalla oleva elektrodi), viite-elektrodiista (esim. Ag/AgCl tai SCE) sekä mahdollisesti suojauksesta ja käsittelylaitteistosta. Käytännössä laitteita on sekä käsikäyttöisiä että automatisoituja, joissa näytteenä voidaan käyttää vesinäytteitä, maaperää, sedimenttejä tai elintarvike- ja elintarvikkeiden käsittelyjä.

Kalibrointi ja tulkinta redoxmittauksissa ovat haasteellisia. Redox-potentiaali riippuu valtavasta joukosta tekijöitä, eikä sitä voi suoraan standardoida samalla tavalla kuin pH:ta. Usein Eh-arvot raportoidaan yhdessä soveltuvan redoxparin kanssa ja lämpötilan sekä mahdollisesti pH:n kompensaation huomioon ottamiseksi. Joissakin tapauksissa käytetään standardeja tai redox-bufferiä, mutta yleisesti tulkinta perustuu sekä mittaustulokseen että kontekstin tuntemukseen.

Käyttökohteita ovat ympäristömittaukset (vesistöjen oksidaatio-pelkistystila), maaperä ja sedimentit, jätevesien käsittely, elintarviketeollisuus sekä akvaario- ja kaloitusolosuhteiden valvonta. Redoxmittareiden tulokset auttavat arvioimaan mikrobisen toiminnan, hapettumisasteen sekä ravinteiden saatavuuden tilaa ja voivat siten ohjata hallintatoimenpiteitä.