ravinteisiin

Ravinteisiin viittaavat aineet, joita elimistöt tarvitsevat energian tuottamiseen, kudosten rakennukseen sekä aineenvaihdunnan säätelyyn. Ne ovat olennaisia sekä kasvien että eläinten terveen toiminnan kannalta, ja ne saadaan pääasiassa ruokavaliosta sekä ympäristön ravinnevarastoista.

Ravinteet jaotellaan yleisesti makro- ja mikroravinteisiin sekä veden osatekijään. Makroravinteet antavat energiaa ja toimivat rakennusaineina; niihin kuuluvat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Vesi on keskeinen väliaine ja säätelytekijä, joka vaikuttaa neste- ja elektrolyyttitasapainoon sekä moniin biologisiin prosesseihin. Mikroravinteet koostuvat vitamiineista sekä kivennäisaineista (myös hivenaineet), jotka toimivat entsyymien kofaktoreina, rakennusaineina tai säätelevinä tekijöinä pienissä määrissä.

Ravinteiden imeytyminen ja käyttö vaihtelee riippuen ravinnon koostumuksesta, yksilön terveydestä, iästä ja elämäntilanteesta. Monimutkaiset kuidut sekä kasvikunnan ja eläinperäisten lähteiden ruokavalio tukevat monipuolisuutta. Puutostila tai liiallinen nauttiminen voivat heikentää terveyttä: esimerkkejä ovat raudanpuuteanemia, D-vitamiinin puute sekä kalsiumin tai vitamiinien puutteet, mutta liialliset määrät voivat aiheuttaa toksisuutta tai haitallisia sivuvaikutuksia.

Suositukset ja tarve vaihtelevat yksilöllisesti iän, sukupuolen ja elämäntilanteen mukaan. Tasapainoinen ruokavalio, jossa on riittävästi vettä sekä monipuolisia ravintoaineita eri lähteistä, tukee hyvinvoinnin ylläpitämistä ja sairauksien ehkäisyä. Ravinteiden kiertokulku maaperästä ravintoketjuun sekä ympäristön tilat vaikuttavat myös pitkällä aikavälillä saatavilla olevaan ravintoaineiden määrään.