ravinnollisuudesta

Ravinnollisuudesta käsitellään elintarvikkeen kykyä toimittaa elimistölle energiaa sekä tarvittavia rakennus- ja säätelyaineita. Ravinnollisuutta tarkastellaan sekä annosta kohden että per 100 grammaa, ja sen määrittelyyn vaikuttavat sekä raaka-aineet että valmistusmenetelmät.

Keskeisiä komponentteja ovat energiamäärä sekä makro- ja mikroravintoaineet. Energiamäärä ilmoitetaan yleensä kilojouleina (kJ) tai kilokaloreina (kcal) per 100 grammaa tai per annos. Makro-ravintoaineita ovat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat, sekä näiden tyydyttyneet rasvahapot. Mikroravintoaineita ovat vitamiinit, kivennäisaineet ja useat kasvi- ja bioaktiiviset yhdisteet. Lisäksi kuidun määrä ja natriumin taso ovat usein tärkeässä roolissa ravinnollisuuden arvioinnissa.

Ravinnollisuutta käytetään muun muassa ruokavalion suunnittelussa, ravitsemusneuvonnassa sekä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä. Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää usein ravintosisältöilmoitusta, joka sisältää energian sekä rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, hiilihydraattien, sokereiden, proteiinin ja suolan määrät; kuidun ja muiden ravintoaineiden tiedot voivat olla lisätietona. Ravinnollisuutta arvioidaan sekä laboratorioanalyysien että julkisten ravintoainetietokantojen avulla.

Ravinnollisuus on keskeinen käsite ravitsemustieteessä ja kansanterveydessä, ja sen ymmärtäminen tukee terveyttä edistäviä ruokavalioita sekä ruoanvalmistusta ja ruokaturvallisuutta.