mikroravintoaineet

Mikroravintoaineet ovat ravintoaineita, joita ihminen tarvitsee pieninä määrinä normaalin kasvun, aineenvaihdunnan ja terveyden ylläpitämiseksi. Ne eivät tuota energiaa, mutta ne ovat välttämättömiä entsyymien, hormonaalisen säätelyn sekä immuunijärjestelmän toiminnan kannalta. Mikroravintoaineisiin luokitellaan vitamiineja sekä mineraaleja, joita tarvitaan pienissä pitoisuuksissa.

Vitamiinit jaetaan rasvaliukoisiin A-, D-, E- ja K-vitamiineihin sekä vesiliukoisiin B-ryhmän vitamiineihin ja C-vitamiiniin. Mineraaleista mikroravintoaineita ovat esimerkiksi rauta, sinkki, jodi, seleeni, kupari ja mangaani sekä joitakin muita pienipitoisia aineita, kuten molybdeeni ja fluori.

Niillä on moninaisia tehtäviä: ne toimivat entsyymien kofaktoreina, osallistuvat aineenvaihduntaan ja kudosten rakentamiseen sekä vaikuttavat immuunipuolustukseen ja näköön. Esimerkiksi rauta on välttämätön veren punasolujen happikulkutavalle, jodi kilpirauhashormonien tuotantoon, ja C- sekä E-vitamiinit toimivat antioksidantteina.

Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio kattaa useimmiten mikroravintoaineiden tarpeen. Joissakin tilanteissa käytetään fortifikaatiota tai ravitsemusterapeutin ohjeistusta ja tarvittaessa lisäravinteita. Puutokset voivat aiheuttaa sairauksia, kuten raudan puuteanemia, jodin puute kilpirauhasongelmina sekä A- tai C-vitamiinin puutoksia. Liiallinen saanti voi aiheuttaa toksisuutta joillekin mikroravintoaineille, kuten A- ja D-vitaminoille.

Ravitsemuksellista tilannetta seurataan yksilöllisesti iän, sukupuolen ja terveydentilan mukaan; erityistä huomiota kiinnitetään raskaus-, imetys- ja iäkkään väestön ruokavalioon. Mikroravintoaineiden pitoisuuksia voidaan arvioida laboratorioanalyyseilla.