ratkaisematon

Ratkaisematon on suomalainen adjektiivi, jolla tarkoitetaan jotakin, jota ei ole ratkaistu tai jonka ratkaiseminen on nykyisillä tiedoilla ja menetelmillä epävarmaa. Sanaa käytetään sekä kuvaamaan yksittäisiä tapauksia että yleisiä tiloja, esimerkiksi "ratkaisematon ongelma" tai "ratkaisematon tapaus". Sille voidaan antaa substantiivimuodostumia kuten ratkaisematonta, ratkaisematonta arvoa tai ratkaisematonta väitettä.

Etymologiaisesti sana muodostuu verbistä ratkaista sekä negatiivisesta pääteisistä taivutusmuodoista, jolloin sen merkitys on kieltävä: ei ratkaistu, ei ratkaistavissa. Kielenkäytössä ratkaisematonta voidaan käyttää sekä muodollisissa että arkisissa yhteyksissä kuvaamaan tilannetta, joka vaatii lisätutkimusta tai uutta lähestymistapaa.

Käyttöyhteydet ja merkitys vaihtelevat kontekstin mukaan. Matematiikassa ja laskennallisessa tieteenalalla ratkaisemattomat ongelmat voivat tarkoittaa ongelmia, joiden ratkaisua ei ole todistettu tai joita ei voi ratkaista nykyisellä todistustekniikalla tai algoritmeilla. Esimerkkinä mainitaan klassiset ratkaisemattomat ongelmat, kuten pysähtymisongelma; Gödelin epätäydellisyyslauseet taas osoittavat, että tietyt väitteet voivat olla totta, mutta todistettavissa olevat maailmat eivät yleisesti mahdollista niiden todistamista.

Käytännössä termiä käytetään myös rikostutkinnassa kuvaamaan ratkaisemattomia tapauksia sekä yleisessä puhekielessä kuvaamaan epäselviä, selvitettäviä asioita. Ratkaisemattomuus voi toimia tieteellisen tutkimuksen ja journalistisen raportoinnin motivaattorina, ajaen tutkimusta eteenpäin ja jatkuvaa valaisemista.