ratifioineet

Ratifioineet on suomalainen termi, jolla viitataan kansainvälisten sopimusten ratifiointeihin eli valtioiden virallisiin toimenpiteisiin sitoutua sopimukseen. Käytännössä rutiininomaisesti puhutaan “ratifioinneista” tai “instrumenteista, joilla valtio ratifioi sopimuksen”. Ratifiointi seuraa usein sopimuksen allekirjoitusta ja tarkoittaa, että valtion lainsäädäntö ja hallinto ovat hyväksyneet sopimuksen velvoitteet.

Ratifiointi tapahtuu, kun valtio on jättänyt ratifioimisasiakirjansa (instrumentin ratifikoinnin) valtuutetulle säilyttäjälle, jolla on tehtävä pitää sopimuksen depositoryä. Sopimuksen voimaantulo sekä vaikutus riippuvat sopimuksen omista ehdoista: joissakin tapauksissa voimaantulo tapahtuu, kun määrätty määrä tai määräaika on saavutettu, tai kun kulloinenkin valtio on suorittanut ratifioinnin. Joissakin sopimuksissa voidaan soveltaa myös väliaikaista, ns. provisioista soveltamista ennen lopullista ratifiointia.

Ratifiointien oikeudellinen arvo perustuu kansainväliseen oikeuteen, erityisesti Wienin sopimusoikeuteen. Kun valtio on ratifioinut sopimuksen, se on sitoutunut noudattamaan sen määräyksiä hyvän uskottavuuden periaatteen mukaisesti. Ratifiointi ei yleensä vaikuta yksittäisten maiden sisäiseen lainsäädäntöön automaattisesti; valtio saattaa tarvita lainsäädäntömuutoksia tai toimia, jotta sopimuksen velvoitteet ovat käytännössä sovellettavissa.

Ratifioineet ovat keskeinen osa kansainvälistä sopimusoikeutta, sillä ne täydentävät ja vahvistavat valtioiden sitoumuksia sekä määrittelevät, milloin ja miten sopimukset sitovat eri valtiot.