rasvasoluista

Rasvasolut ovat rasvakudoksessa esiintyviä soluja, joiden päätehtävänä on energian varastointi sekä endokriinisen ja metabolisen säätelyn roolit. Ne jaetaan pääosin valkoisiin rasvasoluihin (WAT) ja ruskeisiin rasvasoluihin (BAT); lisäksi beige- tai brite-adiposyyttisolut voivat kehittyä valkean rasvakudoksen sisällä.

Valkoiset adiposyyttisolut ovat suuria soluja, joissa lipidivarasto muodostaa suuria yksilokerisiä lipidipisaroita; tumma adiposyytti on monilokeroinen ja sisältää runsaasti mitokondrioita. Rasvakudos sijaitsee sekä subkutaattisesti että viskeraalisesti, ja siihen kuuluu useita depotteja, kuten perirektaalinen ja muu sisäelinten ympärillä oleva rasva. Beige adiposyyttisolut voivat kehittyä valkean rasvakudoksen sisällä ja käyttäytyä ruskean rasvan kaltaisina, erityisesti kylmäaltistuksen tai tiettyjen ärsykkeiden vaikutuksesta.

Rasvasolujen kehitys tapahtuu adipogeneesin kautta mesenkymaalisista kantasoluryhmistä. keskeisiä säätelytekijöitä ovat PPAR-γ ja C/EBP-α. Adiposyyttien vapauttamien adipokineiden, kuten leptiin ja adiponektiinin, vaikutukset ulottuvat ruokahalun säätelyyn, energiankulutukseen ja insuliiniherkkyyteen. Rasvakudos toimii myös immuunivasteisiin ja tulehduksen säätelemään prosessiin sekä lipolyysin modulointiin osallistuvana endokriinisenä kudoksena.

Liiallinen valkoisen rasvakudoksen kertymä liittyy ylipainoon, insuliiniresistenssiin ja metaboliseen oireyhtymään, kun taas beigen ja ruskean rasvan toiminta liittyy energian kulutuksen ja lämmöntuotannon tehostumiseen. Rasvasolujen tutkimus keskittyy endokriinisen roolin ymmärtämiseen sekä mahdollisten hoitomuotojen kehittämiseen metabolisen terveyden parantamiseksi.