rasvakalvon

Rasvakalvo, eli lipidikalvo, on biologinen kalvo, joka ympäröi solua sekä monia soluelimiä ja joidenkin virusten lipidikalvoja. Se koostuu pääasiassa fosfolipideistä, joiden hydrofiiliset päät ovat ulospäin ja hydrofobiset hännät toisiinsa kiertyneinä. Fosfolipidien muodostama kaksikerros antaa kalvolle sen perusläpäisykyvyn. Kalvossa on lisäksi kolesterolia sekä proteiineja ja glykolipidejä, jotka vaikuttavat rakenteeseen, läpäisevyyteen ja solutunnistukseen.

Rasvakalvon tärkeimmät tehtävät ovat solun sisätilan eristäminen ulkoisesta ympäristöstä sekä molekyylien läpäisyn säätely. Se säätelee aineiden pääsyä sisään ja ulos, ja tarjoaa alustan signaalien vastaanotolle. Proteiinit toimivat kanavina, kuljettajina, reseptoreina ja entsyymeinä; lipidit vaikuttavat kalvon nesteisyyteen ja organisointiin, kuten lipidiraidoihin. Kalvo on myös keskeinen osa solujen välistä kommunikointia ja immuunijärjestelmän tunnistusta.

Rasvakalvon koostumus ja ominaisuudet ovat dynaamisia ja vaihtelevat solun sekä olosuhteiden mukaan. Kalvon liikkuvuus mahdollistaa solujen kasvun ja kalvon sopeutumisen; kolesteroli vaikuttaa jäykkyyteen ja lämpötilan vaikutuksiin. Yleisesti käytetty malli kalvon rakenteesta on nestemäinen mosaiikkimalli, jossa lipidi- ja proteiinimolekyylit voivat liikkua kalvolla; tämän lisäksi kalvolle voi muodostua mikrodomaineja, kuten lipidiraidat, jotka vaikuttavat toimintoihin.