rahoitusasiakirjoissa

Rahoitusasiakirjoissa tarkoitetaan finanssiliiketoimistossa käytettävien tapahtumien yhteydessä laadittuja asiakirjoja, jotka vahvistavat rahoituksen ehdot, velvoitteet ja mahdolliset vakuudet. Termi viittaa erityisesti lainasopimuksiin, luottosopimuksiin sekä vakuudellisiin ja mahdollisesti julkistettuihin pääomajärjestelyihin liittyviin asiakirjoihin. Näiden dokumenttien tarkoituksena on kuvata rahoituksen synty, sen määrä, ehdoissa sovitut oikeudet ja velvollisuudet sekä mahdolliset riskienhallintakeinot.

Rahoitusasiakirjoja pidetään usein kokonaisuutena, koostuen useista erillisistä sopimuksista. Keskeisiä osia ovat esimerkiksi lainasopimus tai rahoituslaitoksen myöntämä luottoasiakirja, mahdolliset vakuudelliset dokumentit (esimerkiksi vakuussitoumukset, kiinnitykset tai panttaukset), sekä mahdolliset takaus- ja/tai järjestelyasiakirjat. Lisäksi kaupankäynnin ja sijoitusten yhteydessä voidaan käyttää tuottoon ja takaisinmaksuun liittyviä dokumentteja sekä mahdollisia yhtiöoikeudellisia tai rahoituksellisia ehtoja, kuten edellytyksiä, sopimusehtojen muutoksia ja sopimusriitojen ratkaisutapoja.

Prosessi sisältää usein due diligence -tarkasteluja, neuvotteluja, laadintaa, allekirjoituksia ja lopullista siirtymistä voimaan. Sopimukset voivat olla asiakkaan, lainan tarjoajan ja mahdollisten takaajien välillä, ja ne voivat sisältää vastaavia ja käänteisvelvoitteita sekä aika- ja kustannukset koskevia ehtoja. Kansainvälisissä rahoitusjärjestelyissä asiakirjoilla on usein sekä paikallinen että englanninkielinen versio, ja ne voivat edellyttää sovellettavan lain sekä riitojenratkaisumenettelyn määrittelyä.