riitojenratkaisumenettelyn

Riitojenratkaisumenettely on prosessi, jonka tarkoituksena on ratkaista erimielisyydet osapuolten välillä ilman oikeudenkäyntiä tai sen ohella. Se kattaa sekä vapaaehtoiset että pakolliset menetelmät sekä sopimuksiin että lainsäädäntöön pohjautuvat ratkaisut.

Keskeisiä muotoja ovat neuvottelu, sovittelu (mediation), välimiesmenettely sekä asiantuntijapäätökset. Neuvottelu on osapuolten välistä vuorovaikutusta ilman kolmansia päätöksentekijöitä. Sovittelu on neutraalin osapuolen ohjaama prosessi, jossa osapuolet löytävät molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Välimiesmenettelyssä riita ratkaistaan välimiehen tai välimiespaneelin päätöksellä, joka on sitova; se voi olla ad hoc tai institutionaalinen. Asiantuntijapäätökset antavat sitovan tai suositellun ratkaisun teknisissä kysymyksissä.

Riitojenratkaisumenettelyjä säätelevät sekä kansallinen lainsäädäntö että kansainväliset sopimukset. Suomessa välimiesmenettelyä säätelee Laki välimiesmenettelyistä sekä kansainväliset sopimukset, kuten New Yorkin yleissopimus välimiespäätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

Käytännössä valinta riippuu tavoitteista: nopeus, kustannukset, luottamuksellisuus sekä ratkaisun sitovuus. Välimiesmenettelylle on tyypillistä joustavuus ja yksityisyyden suoja, kun taas tuomioistuimessa ratkaisut ovat julkisia ja oikeudellisesti sitovia. ADR voi edistää liiketoiminnan jatkumista ja suhteiden säilyttämistä, mutta kustannukset sekä lopullisen päätöksen täytäntöönpano on syytä punnita huolellisesti.