rahapoliitiline

Rahapoliittinen viittaa rahapolitiikan keinoihin ja tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on hallita rahan määrää, korkotasoa sekä valuutan arvoa taloudessa. Rahapolitiikka on osa makrotaloudellista politiikkaa ja eroaa finanssipolitiikasta, jonka päätökset liittyvät julkisiin menoihin ja verotukseen.

Tavoitteet ja painopisteet vaihtelevat maittain, mutta keskeinen tavoite on hintavakaus: inflaation hallinta siten, että hintatason nousu pysyy vakaana pitkällä aikavälillä. Lisäksi pyritään tukea talouskasvua, täystyöllisyyttä ja rahoitusjärjestelmän vakautta. Eri alueilla ja valtioissa rahapolitiikan mandaatti sekä riippumattomuuden aste voivat poiketa toisistaan.

Toimijat ja välineet: Rahapolitiikkaa hoitavat keskuspankit, kuten kansallisella tasolla tai euroalueella. Euroalueella päätökset tekee Eur0opan keskuspankin (ECB) johtokunta, ja rahapolitiikan operatiivinen toimeenpano tapahtuu kunkin maan kansallisen keskuspankin kautta. Keskeisiin välineisiin kuuluvat ohjauskorko ja muut korkotason ohjaukset, avointen markkinoiden operatiot, pankkien varantovaatimukset sekä mahdolliset epäkonventionaaliset toimenpiteet kuten määrällinen elvytys. Rahapolitiikan vaikutus välittyy luotonantoon, kulutukseen sekä ulkomaiseen vaihtokurssiin.

Maantieteellisesti rahapolitiikka sopeutuu kunkin alueen taloudellisiin oloihin. Kansainvälisessä kontekstissa rahapolitiikka avaa vuorovaikutusta muiden maiden politiikkojen kanssa, vaikuttaen investointeihin, kilpailukykyyn ja talouskasvuun laajemmin.