radiolääkkeinä
Radiolääkkeet ovat radioaktiivisia aineita, joita käytetään diagnostiikassa ja hoidossa. Ne koostuvat kantajasta, joka ohjaa radioaktiivisen isotoopin haluttuun kohteeseen elimistössä, ja itse radioaktiivisesta isotoopista, joka säteilee. Diagnostiikassa radiolääkkeitä käytetään kuvantamismenetelmissä, kuten PET- ja SPECT-kuvantamisessa. Ne kerääntyvät tiettyihin kudoksiin tai elimiin, ja niiden lähettämä säteily havaitaan kuvantamislaitteella, mikä auttaa tunnistamaan sairauksia, kuten syöpiä tai sydän- ja verisuonitauteja. Hoidossa radiolääkkeitä käytetään erityisesti syöpähoitoihin. Ne voivat kohdistua syöpäsoluihin ja tuhota niitä säteilynsä avulla, minimoiden samalla terveiden kudosten vaurioitumisen. Yleisiä radiolääkkeiden isotooppeja ovat esimerkiksi teknetium-99m, jodia-131 ja lutetium-177. Valmistus ja käyttö vaativat erikoistunutta osaamista ja tiloja säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Käyttökohteita radiolääkkeille on useita, ja niiden kehitys on jatkuvaa uusien sovellusten löytämiseksi.