rRNAmolekyylit

rRNAmolekyylit, eli ribosomaaliset RNA-molekyylit, ovat ribosomeja muodostavien RNA-komponenttien ydin. Ne yhdessä ribosomaalisten proteiinien kanssa muodostavat ribosomin, proteiinisynteesin toiminnallisen keskuksen soluissa. rRNA:t ovat sekä geneettisesti että rakenteeltaan erittäin konservatiivisia, mikä heijastuu niiden keskeiseen rooliin translokaation ja peptidilangan muodostuksessa. RRNA:t syntetisoidaan yleensä genomin erillisistä rDNA-kertomista ja niiden järjestäytyminen sekä muokkausprosessi vaihtelee eliöryhmittäin.

Ribosomit koostuvat pienestä ja suuresta alayksiköstä. Bakteereissa pienessä alayksikössä on 16S rRNA, ja suuressa 23S sekä 5S rRNA; kokonaisuus muodostaa 70S-ribosomin. Eukaryooteilla pienessä alayksikössä on 18S rRNA, suuremmassa 28S, 5.8S ja 5S rRNA, ja kokonaisuus muodostaa 80S-ribosomin. Arkeonit ja monet sivuartoidaan tiettyjä periytyviä piirteitä, mutta pääpiirteet noudattavat näitä periaatteita. RRNA-molekyylit vaikuttavat sekä mRNA:n lukemiseen että tRNA:n asettamiseen, ja niiden katalyysin keskeinen osa—peptidyl transferase -keskus— on suurin piirtein rRNA:n omavastuulla.

Biogenesis ja muokkaus: Eukaryooteilla rRNA:t syntetisoidaan suurajoitteisesta esiasteesta, jonka käsittely tapahtuu nukleolussa ja jonka muokkauksia ohjaavat pieniä nukleolaarisia RNA-molekyylejä (snoRNA). Bakteereissa rRNA-transkriptio tapahtuu yleensä operoneina ja esiasteet käsitellään prosessoinnissa. Muokkaukset, kuten pseudouridylaatiot ja 2'-O-metylaatiot, ovat yleisiä ja johdonmukaisia säätelyyn sekä ribosomin toimintaan.

Käyttö ja merkitys: rRNA-sekvenssit ovat keskeisiä DNA- ja RNA-tutkimuksessa. Esimerkiksi 16S rRNA -geeni bakteerien systematiikassa ja tunnistuksessa sekä 18S rRNA -geeni eukaryoottien systematiikassa ja biodiversiteetin tutkimuksessa tarjoavat korkean konservatiivisuuden sekä varaumia variaatioita. RRNA-molekyylit ovat siten sekä välttämättömiä solu- elintoiminnoille että hyödyllisiä työkaluja evoluution ja luokittelun tutkimuksissa.

---