päättelystä

Päättelystä tarkoittaa päättelyn prosessia, jossa johtopäätöksiä tehdään premissien tai todisteiden pohjalta. Se on keskeinen osa tieteellistä, filosofista ja arkipäivän argumentointia.

Päättely voidaan luokitella pääasiallisesti kolmelle tyypille: deduktivinen päättely, induktiivinen päättely ja abduktiivinen päättely. Deduktivisessa päättelyssä premissit ovat tosia ja pätevyys sääntöjen avulla johtopäätös seuraa väistämättä; tällöin johtopäätös on loogisesti pätevä ja totuudenmukainen, jos premissit ovat tosia. Induktiivisessa päättelyssä johtopäätös on todennäköinen mutta ei varma, ja se perustuu havaintoihin ja laajennuksiin. Abduktio puolestaan etsii parasta mahdollisen selityksen annetuista todisteista.

Praktisessa käytössä päättely rakentuu premisseistä, säännöistä tai malleista sekä johtopäätöksestä. Matematiikassa ja muodollisessa logiikassa pyritään pätevään tai todistettuun päättelyyn; tieteessä ja arkipäivän päätöksenteossa korostuvat todisteiden paino ja epävarmuuden hallinta, esimerkiksi tilastollinen päättely.

Päättelyn rajoja ovat esimerkiksi induktion epävarmuus, virhepäätelmät ja kognitiiviset vääristymät, jotka voivat johtaa virheellisiin johtopäätöksiin.

Historia: logiikan tutkimus ulottuu antiikin Kreikkaan ja Aristoteliin, kehittyy keskiaikaisesta ja nykyiseen formaaliin logiikkaan, jossa päättelytapoja ja malleja kehitetään systemaattisesti.