pääkonfinaatiotapaa

Pääkonfinaatiotapaa on termi, jota käytetään suomalaisessa teknisessä ja tieteellisessä kielessä kuvaamaan järjestelmän, prosessin tai toiminnan pääasiallista konfinaatiomenetelmää. Sanaa muodostavat pää, konfinaatio ja tapa. Merkitys määräytyy kontekstin mukaan, ja sitä käsitellään usein suunnitelmissa, riskinarvioissa sekä standardeissa.

Sovellusalueet vaihtelevat, mutta termiä käytetään yleisesti kuvaamaan ensisijaista rajaamista tai eristämistä. Fysiikassa ja tekniikassa pääkonfinaatiotapaa voidaan käyttää plasman konfinaation tai muun energian sekä materiaalin rajauksen päämenetelmänä. Turvallisuus- ja ympäristöalalla se viittaa ensisijaiseen tavaan rajoittaa päästöjä, päästöjen leviämistä tai kontaminaatiota, usein fyysisillä eristysratkaisuilla sekä varmistuksilla. Ohjelmisto- ja IT-ympäristöissä pääkonfinaatiotapaa voi tarkoittaa eristämistä tai sandboxingia, jolla estetään ohjelmiston pääsyihin muihin järjestelmiin.

Ominaisuudet: pääkonfinaatiotapaa kuvaa valittu, tarkoituksenmukainen ja kustannuksiltaan perusteltu ratkaisu. Se muodostaa usein osan turvallisuus-, laatu- tai riskiarviointia ja voi olla säädösten tai standardien alainen. Tilanteen mukaan se voi muuttua, kun uudet teknologiat tai riskitvaatimukset tulevat voimaan.

Esimerkkejä: magnettinen konfinaatio plasman hallinnassa; säiliöiden fysikaalinen eristys ja sekundaariset esteet kemikaaliturvallisuudessa; IT-ympäristössä eristäminen ja rajoitetut oikeudet.

Lähteet ja näköalat: termiin liittyy domainkohtaisia määritelmiä, ja sitä käytetään erityisesti teknisissä asiakirjoissa sekä riskienhallinnassa. See also: konfinaatio, kontainment, eristys.