pyöräilyverkostoihin

Pyöräilyverkostoihin viitataan yleisesti kattavana, suunnitelmallisesti muodostettuna pyöräilyinfrastruktuurin verkostona, jonka tavoitteena on tarjota turvallisia, sujuvia ja helposti saavutettavia reittejä kaupungin sisällä sekä sen lähiympäristössä. Tällainen verkosto yhdistää asuinalueet, työpaikat, palvelut sekä julkisen liikenteen solmukohdat siten, että pyöräilystä tulee houkutteleva vaihtoehto autoilulle.

Suunnittelussa korostuvat yhteydet sekä lähiliikenne- että kaupunkitasolla, pyöräkaistat ja -reitit, pyörä- ja jalankulkuväylien erottelu, liikennevalot sekä risteykset, valaistus, merkinnät ja esteettömyys. Keskeistä on reittien jatkuvuus ja vaihto- sekä perusyhteyksien toimivuus ympäri vuoden. Kaupungit ja alueellinen hallinto tarkastelevat myös sujuvia yhteyksiä julkisen liikenteen kanssa sekä palvelujen saavutettavuutta.

Rahoitus ja hallinto tapahtuvat pääosin kunnissa ja alueilla, usein useiden toimintamuotojen yhdistelmänä: kaupungin budjetti, valtion tuki sekä eurooppalaiset rahoitusohjelmat. Pyöräilyverkostojen kehittäminen vaatii sekä pitkän aikavälin suunnitelmia että päivittäistä ylläpitoa, kuten talvi- ja kesäaikaisia kunnossapitotoimia sekä lumenpoistoa.

Hyödyt kattavasta pyöräilyverkostosta ovat liikenteen sujuvuuden paraneminen, pienennetyt liikenne- ja päästökuormat sekä terveyshyödyt. Haasteisiin kuuluvat investointien rahoitus, reittien ja risteysten turvallisuuden sekä esteettömyyden ylläpito sekä vuodenaikojen vaikutukset, kuten liukkaus ja lumitila.

Esimerkkejä pyöräilyverkostoista voivat olla suurkaupunkien keskusta-alueiden sekä lähiöiden välinen jatkuva verkko sekä yhteydet kouluille, työpaikoille ja pysäköintialueille, jotka tukevat kestävää liikkumista.