pyrogeenit

Pyrogeenit ovat aineita, jotka aiheuttavat kuumeen vaikuttamalla hypotalamuksen asetuspisteeseen. Niitä voidaan jakaa eksogeenisiin (ulkopuolelta tuleviin) ja endogeenisiin (elimistöstä tuotettuihin) pyrogeeneihin. Eksogeenisia pyrogeenejä ovat tyypillisesti bakteerien endotoksiinit, kuten lipopolysakkaridit (LPS), sekä muut bakteerien erittämät toksiset aineet. Endogeenisten pyrogeenien lähteitä ovat immuunijärjestelmän solujen tuottamat sytokiinit, erityisesti IL-1, TNF-α ja IL-6, sekä prostaglandiinit ja interferonit.

Kun eksogeeninen pyrogeni aktivoi immuunijärjestelmän, sytokiinien vapautuminen johtaa prostaglandiinien E2:n (PGE2) syntetisoitumiseen hypotalamuksessa. PGE2 muuttaa hypotalamuksen lämpötilasäätöä siten, että asetusta nousee; keho reagoi tuottamalla kuumeen. Kuume nähdään usein osana kehon puolustusreaktiota infektiota vastaan, mutta sitä voivat aiheuttaa myös tulehdukset tai tietyt lääkeaineet.

Kliinisessä kontekstissa pyrogeenien havaitseminen ja hallinta on tärkeää. Endotoksiineja voidaan mittailla LAL-testillä (Limulus amebocyte lysate). Lääketieteellisessä tuotannossa endotoksien poistamista varten käytetään depyrogenointia, esimerkiksi kuiva- tai höyrykäsittelyä tai kemiallisia menetelmiä. Kuumeen hoitoon käytetään usein antipyreettejä, kuten parasetamolia, joka vähentää prostaglandiineiden synteesiä ja siten laskee asetuspistettä.

Historian valossa pyrogeenit ovat olleet keskeisiä tutkittaessa kuumeen roolia sairauksien immuunivasteissa. Nykyisin ne nähdään sekä infektion vasteina että diagnostisina ja kliinisen toiminnan huomioitavana tekijänä.