purkujätteen

Purkujätteen määritelmä ja synty

Purkujätteellä tarkoitetaan rakennusten purkamisen, saneerauksen tai rakennushankkeiden yhteydessä syntyvää jätettä. Se koostuu monipuolisesta materiaalista, kuten betonista, tiilestä ja laastista, puurakenteista, metallista, muoveista, lasista sekä eristeiden ja pintamateriaalien jätteistä. Joissakin purkujätteissä voi olla vaarallisia aineita, kuten asbestia, lyijyä tai raskasmetalleja, joiden käsittely vaatii erityisjärjestelyjä ja valvontaa.

Koostumus ja kierrätys

Purkujätteeseen kuuluu usein suuria määriä rakennus- ja purkujätettä, kuten murskattua betonia ja tiiliä, rakennuslaastia, puuta sekä metalleja. Asbestia sisältävät komponentit on erotettava ja toimitettava asianmukaisiin käsittelylaitoksiin. Käsittely ja kierrätys perustuvat on-site lajitteluun ja materiaalien erotteluun: murskattu betoni ja tiili voidaan käyttää uudelleen rakennusten täyte- tai kivitöihin, metallit kerätään kierrätystä varten, puuta voidaan käyttää energiana tai uudelleenkäyttöön sekä kipsiä ja eristeitä kierrätetään tai käsitellään asianmukaisesti. Osa purkujätteestä soveltuu energiajakeeksi, mutta tavoitteena on ensisijaisesti materiaalikierrätys ja vaarallisten aineiden turvallinen hallinta.

Lainsäädäntö ja ympäristövaikutukset

Purkujätteen käsittelyyn sovelletaan niin kansallista jätelainsäädäntöä kuin EU:n rakennus- ja purkujätteen kierrätysvaatimuksia. Tavoitteena on jätteiden synnyn ehkäisy, asianmukainen lajittelu sekä korkea kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste. Purkujätteen kierrätys vähentää raaka-ainetarvetta, pienentää energiankulutusta ja vähentää ympäristökuormitusta. Osa jätteistä voidaan hyödyntää energiana, mutta materiaalikierrätys on ensisijainen tavoite.