puolustuslinjoista

Puolustuslinjat ovat puolustuksellisia järjestelmiä, joiden tehtävänä on hidastaa, suojella ja ohjata vastustajan etenemistä sekä turvata tärkeitä alueita ja logistiikkareittejä. Ne voivat muodostua sekä maaston ominaisuuksista että ihmisen rakentamista asemista, linnoitteista ja esteistä. Puolustuslinjoja voidaan tarkastella sekä rakenteellisenä verkostona että operatiivisena suunnitelmana, jolla hallitaan voiman liikuttamista ja viestintää.

Puolustuslinjat jaetaan usein staattisiin ja dynaamisiin rakenteisiin. Staattiset linjat koostuvat kiinteistä asemista, kuten linnakkeista, tukikohdista, juoksuhaudoista, esteistä ja miinauksiin sekä rakennettuihin suojaisiin paikkoihin. Dynaamiset linjat perustuvat joukkojen reservien liikkeeseen, materiaalin uudelleen kohdentamiseen sekä tilapäisiin, muuttuvaan tilanteeseen sopiviin asemoinviin. Lisäksi linjat voivat olla syvälle ulottuvia tai kevyempiä, riippuen sodan oloista ja tavoitteista.

Toimintaperiaatteiltaan puolustuslinjat hyödyntävät maaston ominaisuuksia, infrastruktuuria sekä tiedustelu- ja logistiikkajärjestelmiä. Ne tähtäävät vastustajan viivästyttämiseen, voimavarojen kuluttamiseen ja lopulta estämiseen, jos mahdollisuudet siihen ovat paremmat kuin vastustajan hyökkäyscapability.

Historiallisesti puolustuslinjoja on rakennettu monissa konflikteissa. Tunnettuja esimerkkejä ovat Maginot-linja Ranskassa sekä Westwall (Saksan rajalinja) toisen maailmansodan aikana, ja Mannerheim-linja Suomessa. Nämä tapaukset osoittavat, miten sekä kiinteät että liikkuvat elementit voivat tukea sotilaallista suunnittelua ja sodankäyntiä eri oloissa.