joukkojen

Joukko on suomen kielen sana, jolla tarkoitetaan useiden ihmisten tai asioiden kerääntynyttä kokonaisuutta, kuten väestöryhmää, ryhmää ihmisiä tai asioiden määrää. Joukkojen on genetiivinen monikkomuoto, ja sitä käytetään ilmaisemaan jonkin asian omistussuhdetta tai liittymää useampaan ryhmään. Joukkojen genitivimuoto muodostuu vartaloon lisättävästä suffixistä -jen: joukkojen. Nominatiivin ja genetiivin päämuodot yksikkö/monikko ovat esimerkiksi joukko (yks.) ja joukot (mon.), genetiivi yksikkö on joukon ja genetiivi monikko joukkojen.

Käyttö ja muodostaminen. Joukkoja käytetään yleisesti kuvaamaan useampien ryhmien ominaisuuksia tai toimintaa, kun viitataan moniin ryhmiin yhdessä tai useamman ryhmän omistukseen. Esimerkkejä: Joukkojen koko on kasvanut. Joukkojen jäsenet kokoontuivat kokoukseen. Koulun ja kaupungin joukkojen jäsenet osallistuivat tapahtumaan. Joukkojen tilaa ja ominaisuuksia voidaan tarkastella sekä yksittäisten ryhmien että kaikkien ryhmien näkökulmasta.

Erelas ja vivahteet. Joukko-sanan käyttö viestii usein suuresta tai organisatorisesti merkittävästä joukosta, kun taas sana ryhmä viittaa usein pienempään tai täsmällisemmin määriteltyyn osaan. Joukko-sanaa voidaan käyttää sekä puhuttelussa että kirjoitetussa tekstissä, kun halutaan korostaa kollektiivista luonnetta tai useamman ryhmän yhteistoimintaa. Joukkojen muotoja esiintyy lauseissa, joissa puhutaan omistuksesta, suhteista tai koostumuksesta useampiin ryhmiin.