puhelinkiinnityksestä

Puhelinkiinnitys on termi, jolla viitataan vakuusjärjestelyyn, jossa velallinen asettaa kiinnityksen puhelinliittymään, puhelinlaitteistoon tai siihen liittyviin oikeuksiinsa vakuudeksi velan maksamiseksi. Käytännössä kyse on eräänlainen rahallinen turva, jonka avulla velkoja voi varmistaa saamansa suorituksen.

Puhelinkiinnityksen käyttö on Suomessa melko harvinaista ja sen sovellettavuus riippuu sopimuksesta sekä sovellettavasta lainsäädännöstä. Yleisesti kiinnitykset kohdentuvat kiinteisiin oikeuksiin tai muihin varoihin, eikä puhelinliittymä ole tavallisin kiinnitysobjekti. Tällainen kiinnitys voi kuitenkin tulla kyseeseen esimerkiksi erityisissä liiketoimijasopimuksissa tai tilanteissa, joissa teleyritykset haluavat turvata maksutai käytön vakuutta.

Kiinnitys syntyy sopimuksella ja sen oikeudellinen vaikutus sekä rekisteröinti määräytyvät voimassa olevan kiinnitys- ja velkälainsäädännön sekä mahdollisten sopimusehtojen mukaan. Yleensä kiinnitys annetaan tavallisesti velkojan oikeudeksi vaatia vakuuden realisointia, jos velka jää maksamatta, sekä rajoja, miten ja millä ehdoin vakuutta voidaan käyttää.

Poistaminen tapahtuu, kun velka on maksettu tai kiinnitys on vapautettu molempien osapuolten välisessä menettelyssä. Puhelinkiinnitys on tutkimuksen ja käytännön mukaan epätyypillinen ja nykyinen oikeuskäytäntö painottuu ensisijaisesti kiinnityksiin kiinteistöihin ja muihin yleisesti hyväksyttyihin vakuuksiin.