pseudonyymiä

Pseudonyymi on kuvitteellinen nimi, jota kirjoittaja, taiteilija tai muu julkinen henkilö käyttää esiintyessään. Sana muodostuu muinais- ja nykypiireistä tutusta etymologiasta: pseudo- tarkoittaa epätäydellistä tai teennäistä, ja onym merkitsee nimen. Suomessa käytetään yleisesti termiä pseudonyymi.

Pseudonyymien käyttötarkoitukset ovat moninaisia. Ne voivat suojata yksityisyyttä ja turvallisuutta, mahdollistaa työn eriyttämisen henkilökohtaisesta elämästä tai luoda brändin eri genrelle. Niillä voidaan myös kiertää sensuuria, antaa vapaa-äänikin kritiikkiä tai tarjota ilmaisunvapautta, kun tosiasiallinen identiteetti halutaan pitää piilossa. Pseudonyymi voi olla täydellinen nimi-merkki tai vain osa nimeä.

Tyypillisiä muotoja ovat kirjallinen pen name (nom de plume), näyttämö- tai taidenimi sekä verkkoympäristön käyttäjätunnukset ja näytönimet. Johtavat esimerkit kirjallisuudesta ovat Samuel Clemensin käyttämä Mark Twain, Charles Lutwidge Dodgsonin Lewis Carroll sekä Mary Ann Evansin George Eliot. Joidenkin kirjoittajien osalta todellinen nimi ja pseudonyymi esiintyvät rinnakkain.

Lainsäädäntö ja käytännöt vaihtelevat. Joillakin aloilla todellinen nimi on tarpeen sopimuksissa, verotuksessa tai oikeudellisissa kysymyksissä, mutta tekijänoikeudellinen suhde ja tuotteen omistusoikeudet voivat kehittyä pseudonyymin nimellä. Kirjastot ja arkistot voivat luokitella teokset sekä todellisen että pseudonyymin mukaan.

Digitaalinen aikakausi on vahvistanut pseudonyymien roolia: verkossa näytönimet ja käyttäjätunnukset suojaavat yksityisyyttä, mutta voivat vaikuttaa vastuullisuuteen ja identiteetin hallintaan. Pseudonyymi on siten sekä ilmaisun keino että käytäntö, jolla hallitaan julkista kuvaa.