provisiopohjaisuus

Provisiopohjaisuus on palkkamalli, jossa työntekijän tulot ovat sidoksissa myyntiin tai suoritetuista kaupoista kertyviin provisioihin. Tämä voi tarkoittaa pelkästään provisiopalkkaa tai perustua pohjapalkkaan, josta maksetaan lisäksi provisio. Provisio voi perustua esimerkiksi myynnin arvoon, katteeseen tai voittoon, ja sen rakenne voi vaihdella suuresti.

Käyttökohteita ovat erityisesti myynti- ja asiakaspalvelutehtävät sekä rahoitus- ja kiinteistöalalla. Tyypillisiä aloja ovat B2B-myynti, vakuutukset, kiinteistönvälitys sekä varainhoito, joissa palkkio motivoi suoraan myyntitulosten tavoittelua.

Provisiopalkkauksen rakenteita ovat muun muassa: täysin provisioihin perustuva palkkausta; pohjapalkka yhdistettynä provisioon; kertymään perustuvat paremmat, acceleratoreiksi kutsutut tasot; ennakko- tai taserahoituksen (draw) käyttäminen sekä takaisinperintä (clawback) epäonnistuneista kaupoista. Maksuajoissa on yleistä kuukausittainen tai myyntisyklin mukaista laskutusta; myös kertyneiden provisioiden viiveellisyys voi olla normaalia.

Edut ja haasteet: Provisiopohjaisuus voi lisätä myyntipainetta ja sitouttaa työntekijöitä yrityksen tuloksiin sekä olla keino skaalata palkka kasvun mukaan. Haittoina ovat tulonvaihtelevuus, riskit liian aggressiivisille myyntitavoitteille sekä mahdolliset oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden kysymykset. Palautusten ja reklamaatioiden vaikutus on otettava huomioon.

Toteutuksessa keskeistä on selkeä sopimus: laskentaperuste, kelpoiset myynnit, maksuaikataulu sekä ehdot muutoksille, palautuksille ja ehtojen muuttumiselle. Lainsäädäntö ja työsuhteen ehdot on huomioitava, jotta kokonaispalkka on kohtuullinen ja läpinäkyvä. Lisätietoa löytyy työ- ja elinkeinopolitiikan sekä alan käytäntöjen ohjeista.