kelpoiset

Kelpoiset on suomen kielen adjektiivin kelpoisa monikkomuoto. Kelpoisa tarkoittaa kelvollista, soveltuvaa tai kykenevää täyttämään vaatimukset tai suorittamaan tehtävän. Kelpoiset käytetään yleisesti kuvaamaan sekä ihmisiä että esineitä, jotka täyttävät kriteerit.

Käyttökonteksteja kelpoisuus- ja kelpois-sanojen taustalla ovat esimerkiksi työelämä, koulutus ja byrokraattiset tilanteet. Esimerkkejä ovat "kelpoiset hakijat valittiin tehtävään" tai "tarvitset kelpoiset taidot tässä työssä". Adjektiivin sävy on yleensä neutraali tai myönteinen ja viittaa sekä osaamiseen että soveltuvuuteen. Suomen kielessä kelpoisuus-, kelpoisuusvaatimus- ja kelpoisuusarviointi-tyyppiset ilmaukset ovat tavallisia virallisemmissa yhteyksissä.

Etymologia ja taivutus: sana kelpoisa muodostuu kelpo- juuresta ja -isa-päätteestä; kelpoisuus on siitä johdettu substantiivi. Monikkomuoto kelpoiset vastaa substantiivin laadun tai sopivuuden kuvaamista useammalle kohteelle. Taivutuksessa kelpoiset taipuvat kuten muutkin -isa- adjektiivit.

Lopuksi: kelpoiset viittaavat yleisesti siihen, että jokin täyttää vaaditut kriteerit tai on asianmukainen tehtävään tai tilanteeseen. Sanoina sen vastineet voivat olla kelvollinen, sopiva, pätevä tai kykenevä, ja siihen liittyvät termit kuten kelpoisuus ja kelpoisuusvaatimukset ovat yleisiä erityisesti virallisessa kielenkäytössä.