proteiinipitoisuudesta
Proteiinipitoisuus tarkoittaa proteiinien määrää näytteessä tila- tai massayksikköä kohti. Se kuvaa proteiinien runsautta ja vaikuttaa näytteen biokemiallisiin ominaisuuksiin sekä verrattujen näytteiden vertailtavuuteen. Proteiinipitoisuutta mitataan monissa yhteyksissä, kuten solu- ja kudosnäytteissä, biologisissa nesteissä sekä elintarvikkeiden koostumuksessa.
Yleisiä yksiköitä ovat g/L ja mg/mL sekä molaarinen pitoisuus proteiinin molekyylimassan perusteella. Proteiinin pitoisuus voidaan ilmoittaa
Laboratoriossa proteiinipitoisuus mitataan useilla kemiallisilla menetelmillä. Väripohjaiset assayt kuten Bradford-, BCA- ja Lowry -menetelmät soveltuvat nestemäisille
Proteiinipitoisuutta tulkitaan kontekstissaan. Esimerkiksi veriplasman kokonaisproteiinipitoisuus on noin 60–80 g/L, ja näytteiden pitoisuudet voivat vaihdella suuresti
Elintarvikkeissa proteiinipitoisuus voidaan määrittää useilla menetelmillä, ja tulokset viittaavat usein sekä ravitsemuksellisiin arvoihin että tuotteen laatuun.