projektihistorioissa

Projektihistorioissa on suomenkielinen termi, jota käytetään kuvaamaan projektien historiaa koskevaa tutkimusta ja narratiivista kertomusta. Se tarkastelee, miten projektit syntyvät ja perustuvat, miten ne suunnitellaan, rahoitetaan, toteutetaan ja päätetään, sekä miten niiden tulokset tallentuvat organisaatioiden muistiin ja arkistoihin. Aihepiiri korostaa projektiprosessien aikaisia päätöksiä sekä pitkän aikavälin vaikutuksia.

Laajuudeltaan projektihistorioissa yhdistää projektinhallinnan, teknisen kehityksen ja organisaatiohistorian näkökulmia. Se voi katsoa sekä suuria julkisia hankkeita että yksittäisiä yritysprojekteja ja analysoida niitä sekä omaksi että ulkopuoliseksi muistiksi tallennettujen lähteiden valossa. Keskeisiä kysymyksiä ovat miksi tietyt päätökset tehtiin, miten riskit huomioitiin ja miten projektin tuloksia tulkitaan aikakauden arvojen valossa.

Tutkimusmenetelmät projektihistorioissa voivat sisältää arkistotutkimusta, suullisia historiakyselyjä, dokumenttianalyysiä ja tapaustutkimuksia. Keskeistä on kerätä sekä suunnitteluvaiheen että jälkikäteen koetut oppimiskokemukset sekä tarkastella, miten projektin tulokset vaikuttivat organisaation käytäntöihin ja ulkoiseen yhteiskuntaan.

Merkitys ulottuu oppimisen, politiikan ja talouden tasolle. Projektihistorioissa tarjotaan näkökulmia siitä, miksi rakennus- ja ICT-hankkeet etenevät tietyllä tavalla, miten hallinto ja toimet kehittyvät sekä miten menneisyyden kertomukset ohjaavat tulevia projektipäätöksiä.

Haasteina ovat tiedon epätäsmällisyys, retrospektiivinen tulkinta sekä lähteiden rajallinen saatavuus ja valikoituminen. Kielimuutokset, organisatorinen kulttuuri ja riippuvuudet voivat myös vaikuttaa kertomusten muotoutumiseen. Projektihistoriat liittyy läheisesti projektinhallintaan, historiografian tutkimukseen sekä teknishistoriaan.

---