polyvinyylialkoholilla

Polyvinyylialkoholi (lyh. PVA) on synteettinen polymeer, joka muodostuu polyvinyylialkoholista. Se valmistetaan kallysitamalla polyvinyylialkolaattia (polyvinyl acetate) hydrolyysillä, jolloin osa tai kaikki asetaattiryhmät poistuvat. Hydrolysoituneisuuden aste vaikuttaa suuresti liukoisuuteen veteen: täysin hydrolysoitunut PVA on käytännössä erittäin vesiliukoinen, kun taas osittain hydrolysoituneet muodot voivat olla vähemmän tai käytännössä vesiliukoita.

Syntetysprosessissa polyvinyylialkoholia valmistetaan yleensä emäksisessä ympäristössä (esimerkiksi NaOH tai KOH) PVAc:n hydrolysoimalla. Syntypolynyymin molekyylipainot ja viskositeetit vaihtelevat, mikä mahdollistaa erilaisia käyttötarkoituksiin soveltuvia laatuluokkia. Hydrolysoituneisuuden aste (esim. täysin vs. osittain hydrolysoituneet) sekä molekyylipaino määrittävät PVA:n jaoksen sekä sen fysikaaliset ominaisuudet.

Ominaisuudet: PVA on kirkas, läpikuultava ja filmogeeninen. Se on pääosin nesteken, liuottimen ja säilyvyyden kannalta stabiili sekä vähän hajavoi. PVA on yleisesti terveydellinen ja vähän myrkyllinen, ja sillä on erinomainen side- sekä tasoittumisominaisuus. Sen hapetus- ja sidosominaisuudet sekä vesiliukoisuus tekevät siitä hyvän valinnan moniin käyttökohteisiin. Koulutetun hydrolysoituneisuuden mukaan PVA voi tarjota hyviä kosteuden ja hengittävyyden tasoja sekä erilaista baräärää.

Käyttökohteet: PVAa käytetään laajasti papermaking-sientsingin aineksissa, liima- ja sideaineissa sekä suojakerroksissa. Se toimii myös vesiliukoisten kalvojen ja pakkauskalvojen raaka-aineena, kuten pesuainepakkauksissa. Lisäksi sitä käytetään elintarvike- ja lääkealan pinnoitteissa, terapeuttisissa ja laboratorio-sovelluksissa sekä tekstiiliyhteissä huopa- tai viimeistelyaineena.

Turvallisuus ja ympäristö: PVA:t ovat yleisesti ottaen kohtuullisen turvallisia ja niillä on korkea biokäytettävyys joillakin sovelluksilla. Koska suurin osa PVA:ista on vesiliukoista, jätehuolto ja huuhtelu ovat tärkeitä ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Joillakin PVA-laaduilla on kuitenkin rajoituksia biohajoavuudessa, ja mikrobien vaikutuksesta hajoaminen voi olla hitaampaa kuin muilla polymereillä.