polypeptideistä

Polypeptidi on pitkä lineaarinen molekyyli, joka koostuu aminohappojen yksiköistä sitoutuneina toisiinsa peptidisidoksilla. Peptidisidos syntyy kondensaatioreaktiolla aminohapon karboksyyliryhmän ja seuraavan aminohaponamiinin väliin, jolloin vapautuu vedenmolekyyli. Ketjuilla on tyypillisesti N-terminus ja C-terminus, ja ne voivat olla lyhyitä peptidijohdannaisia tai pitkiä, jotka muodostavat proteiineja.

Polypeptidin primaarirakenne tarkoittaa aminohappojen järjestystä ketjussa. Sekundaarirakenteessa voi esiintyä alfa-heliksiä ja beta-levyjä, jotka muodostuvat vetysidoksista. Tertiaari rakenne kuvaa koko kolmiulotteista laskostusta, ja kvaternaari rakenne toteutuu, kun rakennetta koostuu useammasta polypeptidistä, jotka ovat toiminnallisesti yhdessä.

Syntyminen soluissa tapahtuu ribosomeilla proteiinisynteesin aikana, kun mRNA:n koodit tulkitaan ja aminohapot tuodaan tRNA:n avulla. Polypeptidi kasvaa N-terminuksesta kohti C-terminusta. Usein syntyvät proteiinit käyvät läpi post-translational modifyointeja, kuten glykoilua, fosforylaatiota tai disulfidisidosten muodostumista, mikä muuttaa niiden toimintaa ja vakautta.

Merkitys: polypeptidit ovat proteiinien perusrakenneosia, ja niillä on monia tehtäviä, kuten katalyysi, rakenteellinen tuki, solujen liike ja aineiden kuljetus. Esimerkkejä ovat insuliini, kollageeni ja hemoglobiini. Polypeptidejä voidaan valmistaa myös synteettisesti, esimerkiksi solid-phase-peptidi-synteesillä, ja niitä käytetään lääketieteessä sekä bioteknologiassa.