polymorfismien

Polymorfismien käsite viittaa kahden tai useamman muodon esiintymiseen populaatiossa biologisessa mielessä tai ohjelmoinnissa monimuotoisuuden ilmentymänä. Biologiassa polymorfismi tarkoittaa DNA:n tai geenin variaatiota, joka esiintyy väestössä useampana kuin yhdellä tavoin. Vakiintunut kriteeri on, että variaatio on yleinen vähintään noin 1 prosentin frekvenssillä. Yleisimmät polymorfismityypit ovat yksittäisnukleotidipolymorfismit (SNP), insertio-deletio (indel) sekä copy-number variation (CNV). Suurin osa polymorfismeista on neutraaleja, mutta osa vaikuttaa fenotyyppiin, sairausriskeihin tai lääkevasteisiin. Polymorfismien frekvenssit ja jakaantuminen väestöissä muuttuvat evoluution vaikutuksesta; sattumanvarainen drifti, luonnonvalinta sekä demografiset tekijät selittävät malleja. Niitä käytetään laajasti kartoituksessa, esimerkiksi GWAS-tutkimuksissa, periytyvien ominaisuuksien löytämisessä.

Ohjelmoinnissa polymorfismi tarkoittaa, että sama nimeä kantava toiminto tai viittaus voi viitata useisiin toteutuksiin. Subtyyppinen polymorfia syntyy periytyvän luokan kautta, jolloin olio voi olla sekä perus- että aliluokan instanssi. Metodin ylikuormitus ja ylikirjoitus ovat ad-hoc ja periytyvää polymorfiaa ilmentäviä keinoja. Parametrinen polymorfia eli generics antaa mahdollisuuden kirjoittaa yleiskäyttöistä koodia erilaisten tietotyyppien kanssa. Polymorfismi parantaa uudelleenkäyttöä, joustavuutta ja laajennettavuutta ohjelmoinnissa.