polymeeriyhdistelmiä

Polymeeriyhdistelmät, jotka tunnetaan myös polymeeriseoksina, ovat materiaaleja, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta polymeeristä, jotka on sekoitettu keskenään. Näiden yhdistelmien tavoitteena on usein hyödyntää eri polymeerien parhaita ominaisuuksia ja luoda siten materiaali, jolla on paremmat tai ainutlaatuiset suorituskykyominaisuudet kuin yksittäisillä komponenteilla. Esimerkiksi polymeeriyhdistelmällä voidaan parantaa mekaanista lujuutta, lämmönkestävyyttä, kemiallista kestävyyttä tai joustavuutta.

Polymeeriyhdistelmien valmistus voi tapahtua useilla eri tavoilla. Yleisin menetelmä on sulasekoitus, jossa polymeerit sulatetaan ja sekoitetaan yhdessä ekstruuderissa tai muussa sekoituslaitteessa. Toinen menetelmä on liuosmenetelmä, jossa polymeerit liuotetaan yhteiseen liuottimeen ja sekoitetaan, jonka jälkeen liuotin haihdutetaan pois. Myös fysikaalinen sekoitus jauhemaisessa muodossa on mahdollista.

Polymeeriyhdistelmien käyttökohteet ovat erittäin laajat. Niitä käytetään esimerkiksi autoteollisuudessa osien valmistukseen, pakkauksissa lujuuden ja suojaavuuden parantamiseksi, elektroniikassa eristysmateriaaleina sekä lääketieteessä ja rakentamisessa. Yhdistelmän lopputuloksen ominaisuudet riippuvat käytetyistä polymeereistä, niiden suhteesta ja sekoitusprosessista. Joissain tapauksissa polymeerit ovat yhteensopivia ja muodostavat homogeenisen seoksen, kun taas toisissa tapauksissa ne ovat yhteensopimattomia ja muodostavat heterogeenisen seoksen, jossa yhden tai useamman polymeerin pisaroiden tai partikkelien uskotaan muodostavan matriisiin. Yhteensopivuuden parantamiseksi voidaan käyttää niin sanottuja yhteensopivuusaineita eli kompatibilisaattoreita.