homogeenisen

Homogeeninen tarkoittaa sitä, että jokin on koostumukseltaan yhdenmukainen läpi koko kappaleen tai tilan. Sanaa käytetään sekä arkipäiväisessä kielenkäytössä että tieteellisessä kontekstissa. Etymologisesti sana juontaa juurensa kreikan sanoista homo (yksi, sama) ja genos (laji, synty).

Chemistiikassa ja materiaalitieteessä homogeeninen seos on tasaisesti jakautunut koostumus ja ominaisuudet koko näytteessä. Esimerkkejä ovat suolavesiliuos ja puhdas ilma. Vastakohtana on heterogeeninen seos, jossa koostumus vaihtelee paikoittain ja erottuu eri faaseissa, kuten öljy ja vesi tai kallio ja hiekka. Yleensä homogeenisiä seoksia voidaan käsitellä yhtenäisenä aineena, ja niitä voi olla helpompi mittailla ja kieputtaa.

Fysiikassa ja luonnontieteissä homogeenisyydellä on usein merkitys materiaaleille: homogeeniset ja isotrooppiset aineet voivat omata samoja ominaisuuksia kaikkialla ja kaikilla suunnilla. Esimerkiksi useimmat seokset ja puhtaat aineet voivat olla käytännössä homogeenisia suurilla mittakaavoilla, vaikka pienimittakaavaiset epäjatkuvuudet voivat esiintyä.

Matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä termiä käytetään kuvaamaan ilmiöitä, joissa ominaisuudet ovat samanlaiset riippumatta mittakaavasta tai sijainnista. Esimerkiksi homogeeninen funktio f saa muodon f(tx) = t^k f(x) tietyllä asteella. Myös tilat ja rakenteet voidaan luonnehtia homogeenisiksi, kun niissä rakenneosat ovat yhdenmukaisia tai niiden luonnetta ei mitenkään vaihtele tietyllä skaalalla.

Homogeenisuus on yleinen käsite monilla tieteenaloilla, ja sen tarkka merkitys riippuu kontekstista.