polymeeriperustasta

Polymeeriperusta tarkoittaa polymeeristä muodostuvaa perustaa, joka toimii matriisina tai sideaineena erilaisissa tuotteissa ja rakenteissa. Se voi koostua yhdestä polymeeristä tai useamman polymeerin seoksesta, ja siihen lisätään usein täyteaineita, plastisoijia, stabilointiaineita sekä ristisidontaa helpottavia komponentteja. Termiä käytetään laajalti sekä teollisissa että tutkimuksellisissa yhteyksissä kuvaamaan perustaa, jonka ympärille muut ainesosat tai vahvistajat rakennetaan.

Rakenne ja ominaisuudet määrittävät sovellukset. Polymeeriperusta voi esiintyä kiinteänä resin-, kalvo- tai geelimuotona ja sen ominaisuudet riippuvat molekyylipainosta, polymerin järjestäytyneisyydestä, sidosmäärästä sekä lämpötilakestävyyden ja mekaanisen kestävyyden tasosta. Adheesio muiden materiaalien kanssa sekä kemiallinen ja fysikaalinen vakaus ovat keskeisiä ominaisuuksia.

Valmistus ja käsittely vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Yleisiä menetelmiä ovat polymerointi, polymeeriseosten yhdistäminen, liuotinkastelu (cast), ruiskuvalu ja ekstruusio sekä kovettuminen tai ristisidos. Näillä prosesseilla määritellään lopullinen viskositeetti, tiiviyys, läpäisevyys sekä mekaaniset ominaisuudet.

Sovellukset ovat moninaiset. Polymeeriperustaa käytetään muun muassa pintakäsittelyissä ja maalauksissa, komposiiteissa, pakkauksissa sekä bio- ja lääketieteellisissä sovelluksissa sekä kosteudelta ja kemikaaleilta suojaavissa järjestelmissä. Se toimii sekä rakenteellisena että toiminnallisena komponenttina eri materiaalien kokoonpanossa.