polymeerikalvoon

Polymeerikalvo on ohut kalvo, jonka valmistukseen käytetään polymeeristä materiaalia. Kalvon paksuus on tyypillisesti muutamasta kymmenestä mikrometristä joihinkin satoihin mikrometreihin. Polymeerikalvoja käytetään monenlaisissa sovelluksissa kuten pakkausmateriaalina, suojakalvoina, eristeinä ja teknisissä sovelluksissa.

Valmistusmenetelmät jakautuvat pääosin kahteen tekniikkaan: kastetulla (cast) kalvolla ja puhalluskalvolla (blown film). Cast-film muodostetaan vetämällä sulanut polymerimassan yli jäähdyttävien telojen, jolloin kalvo kiteytyy hallitusti. Puhalluskalvo syntyy, kun sulatettu muovi pullotetaan putkeksi ja ympärille puhalletaan ilmaa, jolloin muodostuu ontto bubblamainen kalvo, joka venytetään ja jäähdytetään oikean paksuuden saavuttamiseksi. Monikerroksiset kalvot yhdistävät erilaisten polymeerien ominaisuuksia ja parantavat esimerkiksi kosteuden, hapen tai UV-säteilyn barriereja.

Ominaisuudet riippuvat sekä käytetystä polymeeristä että käsittelystä. Tärkeitä ominaisuuksia ovat läpinäkyvyys, mekaaninen kestävyys, jäykkyys tai joustavuus sekä kemikaalien ja kosteuden kesto. Monikerroksiset kalvot voivat tarjota erityisiä barrier-ominaisuuksia, kuten elintarvikkeiden säilyvyyden parantamista, mutta niissä laminointi ja kierrätys voivat olla haasteellisia.

Käyttökohteita ovat elintarvikkeiden pakkaus, lääketieteelliset suojakalvot, elektroniikan kalvopäällysteet, maatalouden filmimateriaalit sekä erikoissovellukset kuten optiset kalvot. Ympäristöasioissa kierrätys- ja kierto-ohjeet vaihtelevat; monikerroksiset, kemiallisesti erilaiset kalvot voivat vaikeuttaa kierrätystä, ja joissakin tapauksissa suositaan biopohjaisia tai helposti kierrätettäviä polymeerejä.