plasmolyysit

Plasmolyysi (monikko plasmolyysit) on solukalvon ja soluseinän välinen tila, jossa plasmalemma vetäytyy pois soluseinän sisältä hypertonisen ympäristön vaikutuksesta. Ilmiö syntyy osmoosin tuloksena: kun solun ulkoinen neste on suurempi osmoottisesti kuin solun sisäinen, vettä siirtyy solusta ulos. Veden menetyksen seurauksena turgoripaine laskee ja protoplasti supistuu sekä vetäytyy kohti soluseinää, jolloin solukalvo voi erkaantua soluseinän sisäpuolelle. Osittainen plasmolyysi tarkoittaa tilaa, jossa protoplasti alkaa irrota, ja täydellinen plasmolyysi kuvaa tilaa, jossa protoplasti irtoaa kokonaan tai lähes kokonaan.

Plasmolyysi on yleensä palautuva ilmiö: kun hypertonisesta liuoksesta siirrytään hypo-osmoottiseen ympäristöön, vettä pääsee takaisin soluun ja protoplasti palautuu soluseinän kosketukseen (deplasmolyysi). Ilmiö on hyödyllinen opetus- ja tutkimusväline osmoosin sekä solukalvon ja soluseinän vuorovaikutusten havainnollistamisessa.

Plasmolyysi esiintyy erityisesti kasvi- ja leväsoluissa, mutta sitä voi tapahtua myös joissain sienissä ja bakteereissa hypertonisten olojen vallitessa. Mikroskooppisessa havainnoinnissa plasmolyysin näkeminen edellyttää asianmukaisesti valmistettua hypertonista liuosta.