leväsoluissa

Leväsoluissa viitataan levien solurakenteisiin ja toimintoihin. Leviä on hyvin monimuotoisia, ja ne voivat olla yksisoluisia tai monisoluisia. Ne ovat fotosynteettisiä eukaryoottisia organismeja, joiden tuloksena syntyy suurin osa ilmakehän hapesta ja jotka toimivat tärkeänä pohjana monien ekosysteemien energiaketjuissa.

Rakenne ja toiminta levissä vaihtelevat ryhmittäin, mutta useimmilla on tuma, solunesterit ja plastidit, jotka mahdollistavat fotosynteesin. Kloroplasteja hallitsevat klorofylli-a sekä erilaiset pigmentit, jotka antavat värejä ja laajentavat valo-absorptioalueita. Joissakin leväryhmissä kloroplastit ovat peräisin primaarisesta endosymbioosista, toiset taas ovat kehittyneet monimutkaisempien endosymbioosien kautta, mikä näkyy erityisesti plastidien kalvostruktuureissa.

Soluseinät ja solukalvo kertovat levien monimuotoisuudesta. Joillakin ryhmillä soluseinä koostuu selluloosasta, toiset käyttävät silikaa (diatomit) tai kalsiumkarbonaattia (joissakin punaleviä ja kystosoissa lajeissa). Varastointiin käytetään usein tärkkelystä tai muita varastotuotteita.

Elinkaaret voivat olla yksinkertaisia tai monimutkaisia, ja levät voivat ilmentää aistiyksiköitä sekä liikkuvuutta lyhyillä flagelleilla. Seksuaalisen ja suvullisen lisääntymisen muodot vaihtelevat ryhmittäin.

Levillä on keskeinen rooli ekosysteemeissä, se on primaariproteiineina, hiilen kierrossa ja biologisen tutkimuksen malliorganismeina.