pipetillä

Pipetillä viittaa yleisesti laboratoriossa käytettävään välineeseen, jolla siirretään tarkkoja nestemääriä. Pipetit ovat keskeisiä mittaus- ja valmistelutehtävissä biotieteissä, kemiassa ja lääketieteessä. Yleisimmät pipetit ovat mikropipettejä, joiden tilavuusalueet kattavat noin 0,5 mikrolitristä useisiin mikrolitreihin. Tilavuusasetukset tapahtuvat säätöpyörällä tai virtaloviolla, ja käytössä on usein useita tilavuusluokkia, kuten P10, P20, P200 ja P1000.

Pipettejä käytetään yhdessä kertakäyttöisten pipettikärkien kanssa. Kärjet valitaan tilavuusalueen mukaan, ja niiden avulla voidaan välttää näytteen kontaminaatiota sekä helpottaa virtausta. Mikropipettien ergonomia ja palautuminen ovat tärkeitä, sillä pitkät työvaiheet voivat aiheuttaa rasitusta.

Käyttötekniikkaan kuuluu esipestäminen (esipitoitus), oikean tilavuuden asettaminen, nesteen imeminen reilun yläsimulaation avulla sekä nesteen vapauttaminen hallitusti. On tärkeää pitää pipetti pystyasennossa ja vältellä kuplien muodostumista sekä liiallista tilavuuden vapauttamista, jolloin lopullinen tulos saattaa poiketa odotetusta. Vesiliukoisten näytteiden työskentelyssä huomioidaan lämpötilan vaikutus tilavuuteen sekä kärjen sopivuus viskositeettiin.

Kalibrointi ja laitehuolto: ISO 8655 -standardin mukainen kalibrointi sekä säännöllinen tarkastus ovat suositeltuja. Gravimetrinen menetelmä, jossa mitataan vedenpainoja ja lämpötilaa, käytetään tilavuuksien varmistamiseen. Päivittäinen huolto sisältää kärjen vaihtamisen tarvittaessa, puhdistuksen ja oikean säilytyksen pystysuorassa.

Käyttöalueet: mikropipetit soveltuvat tarkkoihin kokeisiin, kuten PCR- ja ELISA-muokkaukseen, sekä muiden nesteiden siirtoon pienissä määrissä. Pipetillä-perusteinen työskentely on yleisesti vakiintunutta laboratorioperiaatetta.