pintakosteuteen

Pintakosteus tarkoittaa kosteuden esiintymistä rakennuksen tai esineen pinnalla. Se on yleinen osa rakennusten kosteuden hallintaa ja voi syntyä kondensaatiosta, vesivuodoista sekä materiaalien hygroskooppisesta imeytymisestä.

Syytekijöitä ovat lämpötilavaihtelut, ilmanvaihdon puute sekä korkea sisäilman suhteellinen kosteus. Kondensaatio syntyy, kun lämmin sisäilma kohtaa kylmän pinnan. Myös vesivuodot ja rakenteiden heikot eristeet voivat lisätä pintakosteutta.

Vaikutukset voivat olla haitallisia sekä rakennukselle että terveydelle: homeen ja mikrobien kasvu, rakennevauriot sekä sisäilman laadun heikkeneminen. Pintakosteus ilmenee usein tummina laikkuina, hajuna tai pintojen kupruina.

Havaitseminen ja arviointi perustuvat visuaaliseen tarkastukseen sekä kosteuden mittauksiin. Käytetään kosteusmittareita sekä erikoistyökaluja, joiden avulla voidaan paikantaa sekä pintakosteuden laajuus että piilevät kosteuslähteet. Mikäli epäillään voimakasta tai laajaa kosteutta, asian ratkaisu tulisi jättää ammattilaisille.

Ehkäisy ja korjaus tähtää ilmanvaihdon parantamiseen, lämpötilan ja kosteuden hallintaan sekä vesivuotojen korjaamiseen. Oikeanlaiset eristykset ja kosteudenkestävyys sekä säännöllinen huolto vähentävät pintakosteuden riskejä. Vakavammissa tapauksissa tutkimus ja korjaus on suositeltavaa.