pintajännitteestä

Pintajännite on ilmiö, jossa nesteen pinta käyttäytyy kuin ohut, joustava kalvo. Tämä johtuu nesteen molekyylien välisistä vetovoimista. Nesteen sisällä olevat molekyylit vetävät toisiaan tasaisesti joka suuntaan. Pinnalla olevat molekyylit sen sijaan vetävät voimakkaammin sisäänpäin ja sivusuunnassa kuin ylöspäin, koska yläpuolella on vähemmän molekyylejä tai ilmaa. Tämä epätasapaino luo sisäänpäin suuntautuvan voiman, joka kutistaa pinnan mahdollisimman pienelle pinta-alalle.

Pintajännitys on vastuussa monista arkipäiväisistä ilmiöistä. Se saa esimerkiksi vesipisarat muodostumaan pallomaisiksi, koska pallo on muoto, jolla on pienin pinta-ala tietylle tilavuudelle. Samasta syystä hyönteiset voivat kävellä veden pinnalla tuntumatta uppoavan. Maalämpöisten kasvien vedenkuljetuksessa pintajännite on myös tärkeässä roolissa, kun vesi nousee ohuita putkia pitkin lehdistöön.

Pintajännitys mitataan yleensä voimana pinta-alayksikköä kohden, esimerkiksi newtoneina per metri (N/m). Eri nesteillä on erilainen pintajännitys. Veden pintajännitys on suhteellisen korkea verrattuna moniin muihin nesteisiin, mikä johtuu vahvoista vetysidoksista molekyylien välillä. Puhdistusaineet, kuten saippua, alentavat veden pintajännitystä, mikä auttaa niitä tunkeutumaan lian ja rasvan sekaan tehokkaammin.