pinnankäsittelymenetelmistä

Pinnankäsittelymenetelmät ovat prosesseja, joilla parannetaan materiaalien pintojen ominaisuuksia. Näihin ominaisuuksiin voivat kuulua esimerkiksi kestävyys, korroosionkestävyys, ulkonäkö tai sähköiset ja optiset ominaisuudet. Menetelmät voidaan jakaa karkeasti fyysisiin, kemiallisiin ja sähkökemiallisiin prosesseihin.

Fyysisiä menetelmiä ovat esimerkiksi pinnoitus, jossa materiaalin pinnalle levitetään ohut kerros toista materiaalia. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi höyrypinnoituksella (PVD) tai sähköpinnoituksella. Myös mekaaniset käsittelyt, kuten hionta, kiillotus ja rouhinta, kuuluvat fyysisiin menetelmiin, ja ne muokkaavat pinnan rakennetta ja tasaisuutta.

Kemialliset menetelmät perustuvat kemiallisten reaktioiden hyödyntämiseen pinnan muokkaamiseksi. Esimerkkejä ovat passivointi, jossa metallin pintaan muodostetaan suojaava oksidikerros korroosion estämiseksi, tai etsaus, jolla poistetaan materiaalia pinnasta kohdennetusti. Lämpökäsittelyt, kuten karkaisu ja nitraus, ovat myös kemiallis-fysikaalisia prosesseja, jotka muuttavat pinnan mikrorakennetta ja siten sen ominaisuuksia.

Sähkökemialliset menetelmät, kuten anodisointi, hyödyntävät sähkövirtaa ja kemiallisia reaktioita. Anodisoinnissa metallin pintaan muodostetaan paksu, usein värjäytyvä oksidikerros, joka parantaa kestävyyttä ja ulkonäköä. Pinnankäsittelymenetelmien valinta riippuu käsiteltävästä materiaalista, halutuista ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta.