pilvipohjaisuutta

Pilvipohjaisuutta tarkoittaa IT-infrastruktuurin, ohjelmistojen ja palveluiden tarjoamista ja käytettävissä pitämistä internetin yli tilausperusteisesti, skaalautuvasti ja tasaisella saatavuudella. Sen keskiössä ovat on-demand-merkintä, laajennettavuus ja resurssien jaottelu useille asiakkaille samalla peruspohjalla. Pilvi käyttää usein virtualisointia, konttitekniikkaa ja automaatiota, mikä mahdollistaa joustavan kapasiteetin ja nopean käyttöönoton.

Palvelumallit ja käyttötavat jakautuvat kolmeen pääkategoriaan: Software as a Service (SaaS), Platform as a Service (PaaS) ja Infrastructure as a Service (IaaS). Näitä tarjotaan julkisiin, yksityisiin ja hybridiin pilviympäristöihin, sekä monikantaisiin ratkaisuun, jossa useat pilvet yhdistetään. Pilviympäristöjä käytetään sekä yritys-, julkisen sektorin että tutkimus- ja kehitystoiminnan tarpeisiin.

Hyödyt liittyvät kustannusten hallintaan, skaalautuvuuteen, toimintavarmuuteen ja nopeaan innovaatiokykyyn. Mikäli palveluita hallitaan keskitetysti, voidaan käyttöönottoa nopeuttaa ja IT-resursseja vapauttaa perustoimiin. Toisaalta pilvipohjaisuus tuo myös riskejä kuten tietoturva- ja yksityisyyskysymyksiä, datansiirto- ja säilytysvaatimuksia sekä riippuvuutta palveluntarjoajista (vendor lock-in). Lisäksi vaaditaan asianmukaista hallintaa, kuten tietosuojakäytäntöjä, pääsynhallintaa, kustannusten seurantalähtöistä FinOps-työskentelyä sekä soveltuvien säädösten noudattamista (esim. GDPR).

Käytännössä pilvipohjaisuus tukee digitalisaatiota, nopeuttaa kehitystä ja mahdollistaa etäkäytön sekä globaalin yhteistyön samalla kun organisaatiot harkitsevat tietoturva- ja soveltuvuuskysymyksiä sekä kustannusoptimointia.