pilaantuneisuus

Pilaantuneisuus on ympäristön tila, jossa maaperä, pohjavesi tai sedimentit ovat ihmisen toiminnan seurauksena epäpuhtaita haitallisilla aineilla. Tilan pitoisuudet voivat aiheuttaa riskejä ihmisten terveydelle, ekosysteemille tai maankäytön käytölle, kuten rakentamiselle, asumiselle tai elintarviketuotannolle. Pilaantuneisuus syntyy usein teollisesta toiminnasta, kaatopaikoista, öljyvuotoista, kemikaalien varastoinnista sekä vanhoista infrastruktuurin tai energiantuotannon prosesseista.

Yleisimmät haitalliset aineet ovat raskasmetallit, öljyyn liittyvät yhdisteet, VOC- ja PCB-yhdisteet, torjunta-aineet sekä epäpuhtaudet, joita on voinut joutua maaperään tai pohjaveteen ennen ympäristönsuojelun nykykäytäntöjä. Pilaantuneisuuden laajuus ja luonne riippuvat sekä aineista että alueen käyttöhistoriasta. Pilaantuneisuus voi esiintyä pieninä pitoisuuksina koko alueella tai keskittyä paikalleen.

Arviointi ja luokittelu perustuvat riskiperusteiseen lähestymistapaan. Alueet kartoitetaan historiallisten tietojen, näytteiden ottojen ja laboratoriotutkimusten avulla. Tämän pohjalta määritetään tarve toimenpiteille, kuten lisätutkimuksille, riskinarvioinnille ja puhdistukselle. Pilaantuneisuus voidaan luokitella eriasteiseksi riskiksi ja prioriteetiksi huomioiden sekä ihmisten terveys että ympäristö.

Hallinta ja puhdistaminen jakavat vastuun viranomaisille, maanomistajille ja toimijoille. Toimenpiteisiin kuuluu suunnittelu, puhdistus, seuranta ja varmentaminen sekä mahdolliset rahoitus- ja oikeudelliset ratkaisut. Pilaantuneisuus on merkittävä kysymys maankäytön suunnittelussa, kiinteistökehityksessä ja ympäristönsuojelussa sekä EU- ja kansallisella tasolla säädösten kohteena.